SATTUMAAKO?

Olen miettinyt viimeaikoina,miksihän tielleni osuu aina ihmisiä joilla on ollut vaikea lapsuus? Tehdessäni aijemmin hoitoja,ajottain runsaastikkin,oli tuo teema esillä lähes viikottain.Nyt täällä Tenerifalla nousee keskusteluissa toistuvasti esiin rakkaudeton lapsuus,niin ryhmissä kuin kahden kesken keskusteluissa.Joku ei halua viettää joulua tai syntymäpäiviä,joku ei pysty lukemaan Isämeidänrukouksesta kohtaa;anna meille anteeksi meidän velkamme,niinkuin mekin anteeksi annamme niile jotka ovat meitä vastaan rikkoneet,koska en pysty antamaan anteeksi henkilöille jotka pahoinpitelivät minua lapsena fyysisesti sekä henkisesti.
Mietiskelyssäni tulin siihen johtopäätökseen,että minun kuuluu käsitellä tätä aihetta blokissani,
toivoen että joku lukijani löytäisi lisää työkaluja itselleen tai auttaakseen muita.

Aina on mahdollista ellää uusi parempi lapsuus,näin toteaa Tommi Helsteen kirjassaan.On myös mahdollista että sinä itse jatkat itseäsi kohtaan sitä rakkaudettomuutta jota koit lapsuudessa.Voit olla se koulukiusaaja tai lyöntejä säästämätön isä,tai jopa pappi joka rippikoulussa tuomitsi kaltaisesi helvettiin. Sanon yleensä hoidoissa tai keskusteluissa ihmisille,huomaatko että sinä jatkat itse itsellesi sitä samaa kaltoin kohtelua,jota sait kokea lapsena?Siihen kuuluu yleensä vertailua muihin,on väärän näköinen ja tapainen,on aina riittämätön,ei niitä lahjoja joita pitäisi.Kun kysyn,kenen mielestä,se tuomari ja arvostelija löytyy yleensä helposti sieltä lapsuudesta,nuoruudesta,vähemmän niitä jos ollenkaan jotka huomasivat sinun erityislahjasi.

Yksi parhaimpia menetelmiä edelläolevaan on sisäisen lapsen kohtaaminen.Olen kirjassani Eheytyminen,parantuminen on eheytymistä,s.108-115 kertonut muutamia riemukkaita tapauksia tuon sisäisenlapsen löytymisestä ja mitä siitä seurasi.(kirjaa saattaa löytyä kirjastoista,tai ainakin minulta 25e postikuluineen)
Mielikuvamatka lapsuuteen onnistuu ehkä yksinkin,ehkä tarvitset terapeutin tueksesi? Jos ja kun kohtaat tuon lapsen,katso voitko hänet hyväksyä juuri sellaisena kun hänet näet.Hän voi olla vähän reppanan näköinen,ympäristön "moukaroima",mutta katso ja aisti syvemmälle,sinä tunnet sydämelläsi todellisuuden.Älä katso niiden sortajien silmin,vaan sydämesi silmin."sydämellään näkee paremmin".Katso jos voit ottaa hänet lähellesi,jopa syliisi ja painaa rintaasi vasten.(saattaa viedä useita harjoittelukertoja ja kohtaamisia,älä luovuta)
Kun olet päässyt näin pitkälle,lupaa että et enää häntä jätä,teitä on nyt kaksi,sulautuen yhdeksi,sinä olet se vahva aikuinen osa.Jos ja kun sortajia nousee pintaan,häivytä ne sanomalla,teit pahasti ja todella väärin,mutta annan sinulle anteeksi,voit jatkaa omaa polkuasi.

Anteeksi antaminen on tässäkin a ja o,niin sinua kiusanneille kuin itsellekkin.Oikeutetustikkin olet kokenut vihaa,syyttelyä,mutta irtipäästämiseen tarvitaan pyyteetön anteeksi anto.Niin kauan roikumme menneissä pahiksissa kiinni kuin emme pysty antamaan anteeksi.Viha sitoo,rakkaus vapauttaa.Kun Mestarimme sanoi ristiltä;Isä anna heille anteeksi,sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.
Samalla tavalla sinua kiusanneet ja"ruoskineet"olivat tietämättömiä,omassa vihassaan toimivia.Älä sorru samalle tasolle vaan koeta löytää RAKKAUS itseä ja stä kautta muitakin kohtaan.Tulet vähitellen oman kasvusi myötä huomaamaan ja kokemaan,mitä hyvääkin he sinulle antoivat.