keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

MIETTEITÄ PÄÄSIÄISEN AIKAAN

Haluan tähän alkuun laittaa lainauksen Axel Fredenholmin kirjasta;Näin olen kuullut,matkalla Intialaisen mestarin seurassa.Matkan kuudes päivä.Tuo teksti puhuttelee minua aina,kysellessäni totuutta ja etenkin pääsiäsenä,joka on Kristittyjen suurin juhla,Joulun lisäksi.

Mestarin seurassa kulkeva henkilö kysyi matkan kuudentena päivänä;Onko olemassa viisauden opettajia? Mestari vastaa;on sellaisia,jotka tiedoissaan ja henkisyydessään ovat samassa suhteessa keskitason ihmisiin kuin ihmiset ovat eläimiin.He ovat ihmisiä kuten mekin kuuluen johonkin kansakuntaan.
Jos mestari on hindu,pitävät kristityt häntä pakanana.Jos hän on kristitty ja tulee hindujen luo,häntä kutsutaan saastaiseksi muukalaiseksi.Muhamettilaiset hyväksyvät vain heidän profeettansa seuraajat.Juutalaiset,katollilaiset ja protestantit hyväksyvät vain heidän uskossaan olevat.Kukin odottaa omaa Jumalaansa ilmestyväksi määrätyllä paikalla,tietylle kansalle,kuullessani tämän,tekee mieleni itkeä heidän yksinkertaisuuttaan ja sokeuttaan.
Jos ihmiset oppisivat tuntemaan sen mestarin joka puhuu heidän omassa sisäisyydessään,he saavuttaisivat rauhan. Jos he eivät tunnusta tuota sisäistä mestaria,kuinka he silloin voisivat tunnistaa Mestarin,joka vaelsi tiellä.

Niin kauan kuin ihminen ei tunne itseään,ei hän käsitä mitä Jeesus tarkoitti sanoillaan:"Te olette jumalia"(sanat,jotka Paavali toisti kahdesti)ja niin kauan hän on etsivä pelastusta itsensä ulkopuolelta ja vaeltava rauhattomana maasta toiseen.Hän askartelee dokmeissa ja opinkappaleissa,etsii henkilöitynyttä Jumalaa,historiallista pelastajahahmoa,ei hän tule löytämään häntä,ei taivaasta eikä pyhäköstä.
Vapauduttuaan kaikista opeista,kaikesta näennäisestä ja suunnattuaan katseensa kohti sisäistä maailmaansa,putoavat kahleet hänen jäsenistään.Maasta ja taivaasta,ulkoa-ja sisältäpäin on hän silloin kuuleva riemulaulun :Iloitkaa te kaikki maan ja planeettain vapaat asukkaat.Pyhiinvaeltaja on saapunut isänsä kotiin.Vanha on mennyttä ja kaikki on uutta.Rauha kaikille eläville olennoille.

Ote sivuilta 71-72 hieman lyhenneltynä.

Kun sain mainitun kirjan 50v.lahjaksi,puhutteli koko kirja minua syvästi ja ennenkaikkea tuo teksti jonka tähän lainasin.Nykyisin se nousee mieleeni Pääsiäisen aikaan ja se on pakko lukea uudestaan ja uudestaan.Kerron seuraavassa miksi ja miten se on minulle avautunut.Tunnen olevani kapinallinen ja kerettiläinen,mutta niinhän Jeesuskin oli aikalaistensa joukossa.
                         
                           
Kristus käsittä tehty,josta kerrotaan että sen olisi maalannut todellakin kädetön henkilö.Tietämättä tuosta tarinasta ja kuvasta,minulle näytettiin unessa noita kuvia peräti 3 kpl rinnakkain.Se tapahtui 80-luvun loppupuolella Pääsiäisen aikoihin,oltuani viikon mehupaastolla.Läksin oitis niitä etsimään,ensin Ikoni-näyttelystä ja sitten Valamosta,josta ne löytyikin.Ihme oli jälleen se,että niitä oli siellä 3,jotka kaikki minä ostin,koskapa unessa näytettiin nuo 3. Tiesin että tuo kuvassa oleva kuuluu minulle,mutta ompa hauska nähdä,kenelle 2 muuta.Pian se selvisikin,kahdella ystävälläni oli merkkipäivä,toisella häät ja toisella 50v.juhlat.

Kodissani on pikku-ikoneita useampiakin,koska Äiti-Maria ja Kristus ovat minulle tärkeitä vaikka koenkin lunastustehtävän vähän toisin kuin kristillinen kirkkomme.Koetampa kertoa näkemykseni joka on avautunut Raamatusta,
kirjallisuudesta,sekä sydämeni ääntä kuunnellen.

Jeesus oli ihminen kuten mekin.Häntä valmistettiin ja koulutettiin nuo 18 vuotta mysteeri kouluissa ym.korkeiden henkisten opettajien toimesta.Jordanin kasteessa häneen vuodatettiin Kristus henki,täydellinen valo ja rakkaus,eli Jumaluus.Hän sanoi useita kertoja,Isä ja minä olemme yhtä.Jeesus oli Essealaine kuten opetuslapsetkin ja heitä vainottiin.Jeesus-Kristus antautui ja antoi henkensä ystäviensä edestä,näin Raamatussa sanotaan,eikä maailman edestä.Kristus,
Jumalallinen valo-rakkaus tulee syntyä meidän sydämissämme.Ei meidän tule uskoa tiettyyn henkilöön,vaan täyttyä Rakkaudella,sieltä kautta tapahtuu ihmiskunnan pelastus.Kristus näytti tien jokapäiväisessä elämässä,palvellen,
parantaen,opettaen,eikä tuominnut,vaan oli suvaitsevainen,enemmänkin,hän oli täynnä rakkautta.Siksipä hän sanoi; Minä olen tie,totuus ja elämä,minä olen maailman valo,vain minun kauttani,jne,kaikki viittaa siihen että hän on tien näyttäjä ja sitä kautta  l u n a s t a j a.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti