Lyhyt katsaus siihen,miltä pohjalta kirjoitan,se avannee paremmin ymmärtämään tekstejäni.
Kaikella materialla,niin planettamme kuin ihmiset siinä,on sekä fyysinen,että henkinen olemuspuoli. Ihminen on henkeä,se ikuinen meissä ja fyysinen keho hengen asuinsijana kulloisenkin elämän ajan.
Tältä pohjalta meidän tulisi kohdata itsemme ja toinen toisemme,sekä koko maailma.Tämä on myös pohja ja perusta kokonaisvaltaiselle hoitamiselle ja parantamiselle.
Me emme ole erillisiä olentoja,vaan kaikki on yhtä,samasta alkulähteestä,sinä ja minä,äiti-maa,niin materiana kuin henkenä.Ei ainoastaan tekomme,vaan ajatuksemme ja aikeemme muovaavat tätä maailmaa niin hyvässä kuin pahassa.Tässä valossa emme voi olla täysin syyttömiä ja syyttää vain muita maailman tapahtumista.Siksi meidän tulee pyrkiä lähettämään valoa pimeyteen,ei pimeyttä lisää pimeyteen eli vihaa,tuomitsemista.Ainoa sallittu ase on rakkaus.Sodassa ja väkivallassa ovat teot vääriä ja tuomittavia,mutta tekojen motiivi on rakkauden ja valon puute.
Myönnän että tämä on vaikeaa,mutta tähän suuntaan meidän tulisi pyrkiä,tahtoa ja tahto on toiminnan katalyysi.Tämä suunta on ihmisen henkistä kasvua,johon meidän tulisi pyrkiä elämä elämältä,sitä varten me olemme täällä.Kohtaamme vaikeuksia,putsaamme karmoja(tai lisäämme niitä)vastuu on paljolti meidän.Lisääntynyt tietoisuuden taso auttaa meitä ottamaan apua vastaan oppailta,enkeleiltä,hengeltä.Me voimme myös olla toinen toisillemme rinnalla kulkijoina valon tuojina,maallisina enkeleinä.
Kaukaisessa tulevaisuudessa saavuttanemme sen korkeimman tason,taso seitsemän,jota myös Kristustasoksi kuvataan.Matkalla tällä tarvitsemme aramoa,armoa ja kiitollista mieltä,kiittää jopa vastoinkäymisistä,koska ne osaltaan auttavat meitä kasvussa kohti määränpäätä,taivastasoa,jolloin meidän ei tarvitse enää tulla tänne oppimaan,halutessamme kyllä auttajina.
Kirjoitin tästä aiheesta eilen pitkän tekstin,se tuhoutui,joten nyt tiivistelmä toivomuksella että tämä lähtee lukijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti