JATKOA EDELLISEEN,MATKA JATKUU; osa 1

Vappuaattona-24 valmistauduin järjestämään pienen keväisen juhlan meille yhdessä Martin kanssa.Olin leiponut Hanna-tädin kakkuja,koska hän piti niistä.Jo traditioksi meille oli tullut juhlahetkiin Manssikat ja Kuohuviini,joten varasin pienen pullon Kontiomehun alkoholitonta kuohuvaa.Ennen lähtöäni hoitaja kyllä soitti,etteivät saa marttia heräämään.Toiveikkaana ajattelin,kyllä herää kun kuulee ääneni,toisin kävi.  Istuin kotveroisen jutellen ja kädestä pitäen,kertoillen mm,ssa meneväni vappukonserttiin ja mitä hauskaa on ohjelmassa ja että hän on vierelläni,istumme käsikkäin,kuten useinkin teimme. Viemiseni annoin iltahoitajille,heidän vapukseen,kiittäen heitä.

Seuraava päivä oli samanlainen,ei kontaktia,ei reakoinut kosketukseenkaan,mutta suu ja silmäluomet värähteli ajoittai puheisiini.Juttelin kädestä pitäen ja poskea,partaa sivellen,koska uskon hänen henkikehonsa olevan läsnä ja pystyvän ottamaan viestini vastaan.Näinä kahtena päivänä hän oli ajoittain levoton,tehden lähtöä johonkin? Kosketus ja juttelu rauhoitti.Kerran kysyin,mihin olet lähdössä,ei vastausta,johon totesin,oletko lähdössä sinne Taivaskotiin,joka sinulle näytettiin monta vuotta sitten ja johon halusit uudelleen.Silloin koit että äidin hellä käsi laskeutui otsalle,johon minä totesin että tulikohan mamma viestittämään,ei vielä poikani,sanoit ehkäpä? Joskus olimmekin puhuneet kanssasi,jospa Mamma voisikin olla vastassa,kun se aika tulee. (Lääkärin lausunnon lähestyvästä lähdöstä tuonilmaisiin olit saanut jo toista kuukautta sitten) 

MATKA JATKUU; osa 2

On palattava ajassa taaksepäin,koska vasta myöhemmin minun annettiin ymmärtää,mitä tapahtui ma 29.4. Olin tuolloinkin sairaalassa,ihmetellen sitä aktiivisuutta,selkeyttä,parempaa kommunikointia kuin aikoihin.Tuntui kuin Martti kuulisikin paremmin.Ajattelin,alkaako yllättäen toipumaan,vai onko tämä kuin lahja lähdön edellä,josta olen kuullut? Hän jopa huolehti koska on auton katsastus ja mistä kansiosta löytyy paperit,lisäten että käytä huollossa ensin.Illalla sitten minulla oli ennenkokematon tapahtumien sarja kotona.

Sain n,klo 19 voimakkaan tunteen ja suorastaan kehotuksen; Nyt tarvitaan apua kipeästi jossakin.Kävin heti hiljentymään rukous/kaukolähetystä varten.Pyysin yhteyden jumalalliseen valoon,Rakkauteen,  Alkulhteeseen ja että saisin olla puhtaana kanavana,missä juuri nyt apua tarvitaan. Tuskin olin saanut alkuvirittäytymistä loppuun,kun alkoi valtavan voimakas virta mennä lävitseni.Päälaella oli tunne kuin porattaisiin s,o energiapyörteen paineesta,mennen kehoni läpi aina varpaisiin ja sormenpäihin saakka. Kehoni tärisi kauttaaltaan ja ennenkaikkea vasen peukaloni tutisi kuin antenni.Jossain vaiheessa vilahti mielessäni,onkohan sotarintamat kohteena? Sitten tuli kuin tieto,on kysymys Martista.Tapahtuma kesti ehkä 10 min. Myöhemmin ajattelin,mahtoiko Martti lähteä ja sain olla siinä"Synnytyksessä"olla mukana saattelemassa? Odottelin,soittaako hoitaja? Ei kuulunut puhelua,ennenkuin seuraavana aamupäivänä,  ettei Marttia saada heräämään! Siitä ja kahdesta seuraavasta päivästä olenkin kertonut osassa 1.

Myöhemmin minun on sallittu ymmärtää koko tämä stoori,mitä todellisuudessa tapahtui. Tuolloin 29.4 illalla tapahtui jonkinasteinen henkisielun irtautuminen vaikeasti sairaasta fyysisestä kehosta.Fyysisen kehon elintoiminnot jatkui,mutta korkeampi Itse,Jumalainen kipinä,henki-sielu,millä nimellä kukin tahtoo sitä nimittää,oli jo fyysisen kehon ulkopuolella. Vappupäivänä 1,5 totesinkin tyttärelleni; Martti ei ole enää tuossa kehossa,siksi hän ei tunne sinua.

Niin sai Rakkaani nukkua pois ilman kipuja.Huoneessa oli syvä RAUHA, tuo rauha tuli mukanani tänne kotiinkin,se oli kuin viimeinen lahja häneltä. Kipu ja kaipaus on ajoittaan suuri,mutta kiitollisuus 20 v, matkasta ja tästä vuodesta jonka saimme kokea yhdessä,kuinka Jumalallinen valo,rakkaus kannattelee meitä.Jo pari vuotta aikaisemmin Martti sai unessa käydä Taivasmaailmassa,(niinkuin hän sen koki) ja sinne hän jo kaipasi,ilman pelkoa.