-----------------------------------------------------------------------------------------------
Nyt haluan kertoa tapahtumasarjan huhtikuun lopulta v 2023
Luin Aurinkotien postauksista,kuinka voit löytää ilon takaisin elämääsi,jos koet että olet sen menettämässä tai menettänyt vaikkapa tilapäisesti.Ohje oli että mieti missä ja mistä on ilo ja onni sinua kohdannut ja koeta virittäytyä siihen. En löytänyt siinä,enkä muutamaan päivään muuta kuin sitä tavanomaista,lasten syntymä,rakastuminen jne.Sitten eräänä aamuna huhtikuun lopulla aamuhiljentymisessä alkoi kuin vyöryä tapahtumasarja.
Ollessani Kätilö-terveydenhoitajana viikonloppu päivystäjänä,jolloin hoidettiin kotisairaanhoito käynnit koko Kontiolahden kunnan alueella.Yksi käynneistä oli pitäjän pohjoispäässä,Penisiliini injektio 9v pojalle.Hoisin homman kamarissa jossa reipas poika makoili kuten kuuluu kuumeiselle Angiinapotilaalle. Astuessani pirtin puolelle,totesi emäntä; Siinä on poika ja tässä äiti,joita ei olisi olemassa,ellei kätilö Porkka olisi ollut niin neuvokas ja päättäväinen. kun olin tuota poikaa synnyttämässä kotonani. Silloin muistin tapauksen,en ollut heitä tunnistanut kun nimi sekä talo oli toinen.Tuo emännän toteamus sai ilon ja onnen värähtelyt aikaan vielä vuoskymmentenkin jälkeen.Olen voinut pelastaa kaksi ihmishenkeä jatkamaan tätä elämää ja myös äidin kolmelle muulle lapselle.
Lyhykäisesti kerrottuna tämä traakinen tapahtumasarja.Sain hälytyksen toisen kätilöpiirin alueelle,kotisynnytykseen.Taxin pyysin odottamaan,kunnes olen tarkistanut tilanteen.Pirtissä alkeellisissa oloissa synnyttäjä makoili peiton alla verilammikossa.Tutkittuani sekä äidin että syntmässä olevan lapsen voinnin,totesin heidän voivan kohtalaisen hyvin,mutta tuskin kovinkaan kauan,koska kyseessä lienee istukan ennenaikainen irtoaminen,siitä runsas verenvuoto.Synnyttäjä vastusteli sairaalaan lähtöä ja syykin pian selkeni,mies oli ohjeistanut ettei saa tulla kuluja.Sanoin ettei nyt kysytä mieheltä,minä otan vastuun ja lähdemme ulkona odottavalla taxilla sairaalaan.Puhdistelin ja paketoin emännän auton takapenkille makuuasentoon peppu kohotettuna vuodon hillitsemiseksi.Myöhemmin sain kuulla kätilöiltä että äiti vauvoineen pelastui täpärästi.
Pari päivää myöhemmin tuon ilon ja onnen löytämisen jälkeen alkoi pulputa kuin jatkoa edelliseen,sekin aamuhiljentymisessäni. Kun sielu saapuu fyysiseen maailmaan,pukeutuneena pikkukehoon,on lähes aina kätilö ottamassa vastaan,tehden parhaansa tässä pelottavassakin suuressa muutoksessa.Kätilön kädet ja silmät lapsi kohtaa siirtyessään äidin turvalliseen kainaloon. Entäpä kun muutetaan täältä takaisin kotiin,josta läksimme reissuun.Sekin on suuri muutos,monelle pelottavakin! Tarvitaan jälleen kätilön kaltaisia vastaanottajia,ohjaajia,auttajia.Monelle on"napanuoran katkaisu"vaikeaa,päästää irti läheisistä ja totutusta turvasta.Myöskin monella matkalaisella on läheisiä,joiden on vaikea päästää irti,heillä on omat auttajansa sururyhmineen.Elämien ketjussa synnytään sieltä tänne ja täältä sinne ja itseasiassa vaihdetaan vain olomuotoa,fyysiseen ja siitä takaisin henkimaailmaan.
Huh,huh,kun tällaista näkymää minulle avattiin,ilmoittauduin heti vapaaehtois kätilöksi tuon ilmaisissa,jos huolitaan. Auttaminen on ollut aina minulle sydäntä lähellä,kaipa minun synnyttäjäni,eli äitini tunsi tyttärensä ja kannusti Kätilöksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti