Olen jo pitemmän aikaa pyydellyt,että heräisimme tietoisuuteen siitä,keitä me todellisuudessa olemme,miksi olemme täällä ja mikä on tehtävämme täällä.Sanalla sanoen,tietoisuuden tasomme nousu, on ydinasia!!! Tuskimpa kenenkään tehtävänä on tappaminen? Tietoisuuden tason noustessa,loppuu viha,pelko,alistaminen,vallan tavoittelu.On vain veljiä ja sisaria,kaikki on yhtä,yhtä Jumalaisessa Valossa ja Rakkaudessa !!! Maailman myllertäessä meitä herätellään kuin tuhlaajapoikaa;Isäni kodissa on ruokaa,täällä minä näen nälkää ja syön sikojen ruokaa.(en muista sanatarkasti) Jeesus Kristus sanoi; Taivasten valtakunta on teissä. Tällaisia ajatuksia on päässä ja sydämessä vilahdellut tänä aamuna ja viimeaikoina. Sittenpä kuin ihme ohjauksessa,avasin YouTuben puhelimestani ja sieltä ponnahti Emmanuelin kirja 2. Muistin joskus kauan sitten lukeneeni sen,mutta ehkä meni yli hilseen silloin,mutta nyt se oli kuin vastaus ja vahvistus pohdintoihini.Kehottaisinkin sinua lukemaan sen,löytyy netistä Gooklettamalla.Käyn tässä läpi niitä kohtia joita olen eniten pohtinut ja osittain tässä blokissanikin kirjoittanut.
Paavalin sanoin;En enää minä,vaan Kristus minussa. Suuri osa meistä Kristityistä odottaa Jeesuksen Kristuksen uutta tulemista,(tai jotain muuta pelastajaa,uskontokunnasta riippuen) mutta tuo pelastaja on Kristustietoisuuden herääminen. Tietoisuus myös siitä,että me ihmiset tulemme tänne Jumalallinen siru, kipinä mukanamme,tuo Henki täyttää jokaisen solumme,uskoimmepa mihinkään suurempaan,tai emme. Kun tuo tietoisuus meissä herää,herää kipinä elämään,eli alamme nähdä heikoimmassakin matkalaisessa tuon kipinän,vaikkapa syvälle kätkettynä.Jumala,Pyhä Henki,Rakastaa meitä kaikkia,ehkäpä heikompia vieläkin enemmän.Me kuljemme täällä maallisessa elämässä yhä uudelleen ja uudelleen kuin koulussa,on ekaluokkalaisia ja pidemmälle ehtineitä,joten emme voi katsoa ketään alaspäin halveksuen.Tekomme voivat olla vääriä,mutta jos pystyisimme näkemään ytimeen,voisi se laukaista Rakkauden kipinän niin itseä kuin muita kohtaan.Jeesus on veljemme,kamppaillen kuten mekin,Kristus on yhtä Isän kanssa,kuten Hän usein sanoi.Mikä oli Jeesukselle mahdollista,se on mahdollista myös meille.Hän toisteli usein,Minä olen,..... Juuri tuo minä olen,on se korkein meissä,Jumalainen mikrosiru,kipinä,jonka tulisi kasvaa ja materian,fyysisen pienetä.Kun ruumis,sielu ja Jumala sulautuvat yhteen,emme tarvitse enää maallisen elämän kamppailua. Olenkin alkanut nähdä,kuin purtemme kulkisi elämänvirrassa,pysäköiden tietyn ajan tälle tai tuolle puolen virtaa,palatakseen viimein Kotiin tuolle puolen,kuten sanonta kuuluu. Hyvää matkaa Rakkaat kanssakulkijat,navikoikaa turvallisin mielin.
Maalaus tekstin alussa on ystävämme Terttu Schoderus-G.Saimme tuon paljon puhuvan maalauksen mieheni Martin muuttaessa Tuonilmaisiin.Terttu on nimennyt maalauksen"Uuteen päivään". Ajoittain alkaa tuntua kuin uusi päivä sarastaisi! Kiitos Terttu,kiitos ystävät,kanssakulkiat ja ennenkaikkea kiitos Valon ja Rakkauden ihmeelliset voimat !!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti