On surullista ja huolestuttavaa se kahtiajakoisuus joka maailmassamme vallitsee aina vain syvenevässä määrin.Niin idässä kuin lännessä kansakunnat jakautuvat kahtia kuilu vain syvenee väkivallan myötä. Mistähän mahtaa johtua ja mistä on kysymys? Tuskimpa syyllisiä tarvitsee hakea kaukaa,tämä pandemia on meidät paljastanut.
Tässä maailmaa koettelevassa tilanteessa on melkein mahdoton pysyä neutraalina sivustakatsojana,vaan on lähes pakko valita puolensa.Kasvosuoja vai ei,rokotus ottaa vai jättää,käsidesiä vaikka kämmenet olisivat jo ihottumassa?Jos kuljet kadulla ilman maskia lääkärin todistus taskussa keuhkovammasi takia,ei todistusta haluta edes katsoa, suhtaudutaan kuin rikolliseen.(ääritapauksissa) Tämä on kahtia jakautumista,ihmiset alkavat hyökätä toisiaan vastaan.Meistä ihmisistä kaikki alkaa,suvaitsemattomuus ja pelko ovat niitä pahimpia myrkyttäjiä.
Jokaisena aikakautena löytyy omat mörkönsä joita pitää pelätä,puolustautua hyökätä.Ne voivat tulla ulkopuolelta,erivärisiä,eri tavat ja kulttuuri,mutta he voivat olla oman maan kansalaisia poliittiselta tai uskonnolliselta toiminnaltaan epäilyttäviä.
Kaikki lähtee meistä yksilöistä ja joukossa tyhmyys tiivistyy.En halua syyllistää itseäni enkä kanssakulkijoita,mutta katsomaan omia asenteita ja tekemään tarvittavia muutoksia mikäli aihetta löytyy. Jos me oppisimme erilaisuudesta löytämään elämää rikastuttavia tekijöitä ja kunnioittamaan toisen mielipiteitä vaikka omista paljon poikkeaviakin. Voisimmeko olla enemmän läsnä kuunnellen,niin meitäkin kuunneltais kertoessamme oman näkemyksemme ja miksi olemme tulleet tähän johtopäätökseen.
Tähän tarvitaan rakkautta ja vain rakkautta,rakkautta joka luo valoa pimeyteen.Meistä kaikki lähtee,meissä ja meidän kautta Jumalakin luo uutta parempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti