vaan empä pidä enää.Tuntuu että kyselyihini olen saanut vastauksia monia eri teitä.
Ensimäinen ehkä vähän kulunutkin toteamus on,sitä saa mitä tilaa,näemmekö tulevaisuutemme negatiivisena vai positiivisena,sillä on taipumus toteutua.
Toinen syvällisempi ajatus ja tieto,läheisesti edelliseen liittyvä on,että luomme kumppanuudessa Luojamme kanssa.Kuinka se on mahdollista,koetampa sitä valaista.
Ehkäpä siihen viitataan Raamatussa kun Mestarimme sanoi;ajatus on jo teko.Me helposti syyllistämme itsemme pahojen ajatustemme tähden,unohtaen että hyvätkin ajatuksemme itselle ja lähimäisillemme ovat luovia ja tahtovat toteutua.
Mielestäni kanssaluominen luojamme kanssa vaatii elämää ytimestämme käsin.
Meidän ytimemme on se korkeampi itse,jumalallinen kipinä meissä;Minä olen, on se ydin josta Jeesus puhui. Jotkut todistelee että sisäisyydessämme on kaikki tieto,kuin pieni universumi.Uskoisin näin olevan,sieltä ammentaa tiedemies ja nainen,sieltä ammentaa ja luo taiteilija,keksijä ja pienessä määrin me kaikki.
Jos ja kun me elämme,luomme ja toimimme tuosta ytimestä käsin oman näköistämme elämää,eikä ympäristön ja muiden sanelemaa,voivat aarrekarttamme ja rappumme tulevaisuuteen toteutua.Silloin emme laita aarrekarttaamme huuhaata,vaan sisäisyydestä tulevaa tietoa.Samoin toimivat enneunet,liikkuessamme unitilassa korkeammilla tietoisuuden tasoilla koemme jo tulevaisuutta,joka aikanaan laskeutuu tiellemme.
Teeppä oma aarrekartta tai raput tulevaisuuteen.Laita siihen vain asioita,toiveita jotka tunnet sisäisyydessäsi intuitiivisesti omiksi,jotka tuottavat sinulle iloa ja kauttasi muillekkin.Vahvinta on se johon tunnet suorastaan intohimoa,mutta et ole uskaltanut toteuttaa,et ehkä edes haaveilla ja ala uskoa siihen toteutuneena.Tässäpä pari toteutunutta haavetta omassa elämässäni,ihana koti maalla ja elämänkumppani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti