lauantai 29. lokakuuta 2016

YHDENTOISTA VIIKON MATKA/solu-uudistustako?

Olen ollut muutosten myllerryksessä 11 viikkoa ja nyt elämä on normalisoitunut.
Tänä aikana ei ole sallittu kirjoittaa,vaan vasta sitten kun prosessi on ohi.Nyt kun kaikki koetulokset ja lääkäreiden tutkimukset tuloksettomina ovat ohi oma"diaknoosini"varmistui; Soluuudistuminen. Kerron tuon ihmeellisen prosessin pääpiirteittäin,vältellen lankeamasta sairaskertomukseen.Näitä samankaltaisia prosesseja,muodossa tai toisessa tulee olemaan yhdellä ja toisella tässä uudistuvassa maailmassa ja ihmiskunnassa.Lääketiede tulee olemaan ymmällään,kunnes sekin herää ja uudistuu.

Olen kyllä ollut tietoinen että meillä tulee olemaan DNA.n ja solutason muutosta,uudistumista,mutta että minulle ja näin rajuna,se yllätti.Melkoisella osalla lapsia ja nuoria nämä uudet ominaisuudet ovat jo syntyessään ja siksikin heillä on sopeutumis vaikeuksi tähän vanhaan maailmaan.

Minun prosessini oli valtaisa ihottuma,pöhötys ja kutina,voisi sanoa että loin nahkani.Lääkkeet eivät käyneet,vaan tilanne paheni.Aloin saada ohjeita,millä ja miten tulee hoitaa,mahdollisimman luonnonmukaisesti.Ihottumaa ei tule tukahduttaa,vaan auttaa kehoa ja solujani prosessissa,luottaen niiden viisauteen.
Tuntemuksia ei ollut vain iholla,vaan syvemmälläkin ihon alla. Kun ihoni oli kukkinut noin viikon verran"sattumalta"luin eräästä kirjasta lauseet joita aloin toistella,koska tuntui että ne on tarkoitettu juuri minun tilanteeseeni.

Minä olen Jumalan lapsi ja minulla on oikeus olla täällä maassa.Henki,minä kanssaluon oman parantumiseni,odottaen värähtelyn muutosta.Jumala,auta minua ymmärtämään mitä minun tulee tietää.
No sitä saa mitä tilaa,alkoi nousta kuvia menneistä elämistä,ensimäinen nousi energiahoidossa ja toinen meditaatiossa.Melkoisen traakisia elämien loppu pätkiä.Yritin löytää sisäisyydestäni vihaa kiduttajiani kohtaan,mutta en löytänyt,paremminkin sääliä ja myötätuntoa.Kyynelten vieriessä annoin heille ja myös itselleni anteeksi ja näin vapauttaa sekä heidät että itseni.Mielenkiintoinen konkretia tässä on,että ihottuma turvotuksineen alkoi vasemmasta jalasta ja sen nilkassa näkyi kaiken aikaa kuin puristus rengas.Olin sitä ihmetellyt ja näytellyt muillekkin.Näky menneeseen paljasti että siinä oli rautainen kahle ollessani tyrmässä.Rangaistukseeni olin osin syyllinen ja osin juonittelujen kohde.Ensimäistä näkyä en tohtinut katsella loppuun saakka,myöhemmin pyysin jos on mahdollista ja sallittua haluan kokea loputkin.Kuolin siellä tyrmässä(kostea maapohjainen kellari)lakasin syömästä jouduttaen lähtöäni.Loppu ajan olin heikkona irti kehostani,joten en tuntenut kipua,katselin itseäni kuin näytelmää, ulkopuolelta.
Toisessa elämässä olin parantaja,näkijä ja sehän tiedetään miten heille useinkin kävi. Ennen kuolemaa minua kidutettiin ja ilmeisesti myös raiskattiin. Koetin tässäkin löytää mahdollista vihaa kiduttajiani kohtaan,mutta en löytänyt.Syvän anteeksi annon koin ja päästin heidät vapaaksi elämän kiertoon.

Näin syvällinen puhdistus ja muutos solutasollani kulki.Ulkoisena ilmentymänä tuskallinen kutina,hilseilevä iho jota kuivaharjasin pois satoja grammoja,siltä ainakin tuntui. Muutaman kerran tuli pelokas tunne,josko tämä onkin joku vaikea vielä tuntematon sairaus?Aina kuitenkin minua rauhoitettiin,ei ole kysymys sairaudesta vaan solu-uudistumisesta,koeta kestää.Olin koko ajan myös lääkäreiden hoidossa,lähinnä ihotaudeilla koska epäilyt kohdistuivat rajuun allergiaan.Mitään oleellista ei kuitenkaan löytynyt,samoin kaikki koetulokset olivat kuin nuorella tytöllä,näin lääkäri tulkitsi.

Myöskin tästä elämästä nousi pari tunnekuohua,pettymystä,väkivaltaa lähinnä nuoruuden ajoilta.Miten voikin olla mahdollista elää presiis sama tunne uudestaan,tunne ja tapahtuma jota en ollut enää muistanut. Ne ovat siellä tiedostamattomassa muistissa ja solutasolla. Menneitä elämiä me kannamme solutasolla ja DNA.ssa ja niitä käsittelemättömiä joilla on ehkä merkitystä tässä elämässä voi näin purkautua kuten minulle nyt tapahtui.

Sain kehotuksen kertoa tarinani tähän blokiin kanssakulkijoille avuksi,ei peloksi. Voin sanoa että vaikka matka oli rankka,se oli opettavainen ja antoisa.Nyt odotan värähtelytason muutosta,kenties näkeminen ja parantaminen syvenee?

ps.voit lukea blokistani Luontainen itsehoito tarkemmin kuinka hoisin itseäni ja ihoa prosessin aikana,siitä voi olla apua moniin muihin iho ongelmiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti