Nyt ei ole kysymys syömis-tai juomisriippuvuudesta,eikä peliriippuvuudestakaan,vaan harvemmin tiedostetusta riippuvuudesta kuoleman jälkeen.Saattaa olla että vääränlaista kiinni pitämistä pois siirtyneen ja tänne jääneen läheisen kesken on paljonkin,siksi kerron yhden tapauksen ja kuinka siitä on mahdollista päästä irti. Sain tuttavaltani luvan kertoa tämän tapauksen nimettömänä ja paikkakuntaa mainitsematta.
Yli 60 vuotiaan naisen mies kuoli vaikeaan sairauteen.He olivat eronneet lähes 10 vuotta aikaisemmin,mutta huolehtivat toisistaan kuten hyvät ystävät.Miehen sairastuttua vakavammin,kävi ex vaimo silloin tällöin sairaalassa miestä tervehtimässä,rohkaisemassa ja kuolemastakin he voivat puhua,Nainen vakuutteli ettei kuolemaa ole,on vain siirtyminen toiseen olomuotoon ja elämään.Mies yleensä kuunteli sujuvasti,mutta kerran hän oli sanonut noihin vakuutteluihin,sitä mieltäkö olet.
Kun miehen aika tuli lähteä tästä elämästä ja hautajaisetkin oli pidetty,ehdotti ex vaimo parille ystävälleen rukous ja meditaatio apua miehen sielun saattelemiseksi valoon,kotiin,sinne mihin hän nyt kuuluu.He sopivat"saattohoidosta"aluksi joka ilta ja jatkossa harvemmin,mutta kuitenkin 40vrk,kuten ordotoksit.Kun lähetyksiä,avun pyyntöjä oli jatkettu 2-3 viikkoa,alkoi ex vaimo kokea outoa alakuloa,painetta,lievää masennusta vaikka kaikki oli hyvin hänellä ja hänen uudesa parisuhteessaan.Hän koki niin kuin jokin käsittämätön vetäisi häntä raskaaseen hämärään,surua ja kaipuuta se ei ollut vaan jotain ihan käsittämätöntä.
Nainen kertoi alkaneensa kysellä apua ja ohjausta Jumalallisesta valosta ja rakkaudesta.Vastauksia alkoikin tulla hänen oman mielensä kautta.Hän muisti,melkeimpä eli uudestaan ne viimeiset kohtaamiset sairaala käynnillä.Mieshän tuijotti häntä lähes koko ajan,ikäänkuin voimaa imien.Nainen tunsi olonsa vähän kiusaantuneeksi ja tilanteen oudoksi.Tämä muisto, näky herätti hänet ja hän kertoo lausuneensa ääneen;sinähän vedät minusta voimaa edelleen,tämä tulee katkaista.Nyt sinun kuuluu jatkaa matkaa enkeleiden ja oppaiden saattelemana valoon,kotiin josta puhuimmekin aijemmin.
Pyydän sinulle enkeliapua,mutta minun tehtäväni on päättynyt.
Hän kertoi vielä saaneensa ohjeet pyytää Ylienkeli Mikaelin katkaisemaan miekallaan tuon vääränlaisen siteen joka heidän välilleen oli jäänyt.Sehän ei ollut surua ja kaipausta,vaan pois lähtenyt oli avuton ja eksyksissä,minä taas kannoin vastuuta,huolta edelleen,hän kertoo.
Ihme ja kumma,naisen olotila oli muuttunut melkein kertaheitolla normaaliksi Hänelle oli tullut kiitollinen mieli opetuksesta.Hän oli ymmärtänyt että voi ja kuuluukin rukoilla läheisten,verhon taakse siirtyneiden puolesta,mutta ei lähteä"saattajaksi,enkeliksi",se tehtävä kuuluu valo-olennoille.
Pitää myös pyytää suojaa itselle ettei poisnukkuneen henki tarraa itseen,tänne jääneeseen.
Kiitos ystäväni että kerroit tämän minulle ja annoit luvan jakaa blokissani,ehkäpä näin voimme auttaa muita joutumasta"koukkuun".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti