Juuri siksikin me elämme näitä maa-elämiä,että vähitellen kasvaessamme henkisesti löytäisimme ja muistaisimme,keitä me todellisuudessa olemme ja mikä on tehtävämme? Puun latvaan ei voi hypätä suoraan,vaan on kiivettävä pitkin runkoa,kiivetessä on monta tasoa ja oppimista joka tasolla,tällä tasolla näen tuonne saakka,mitähän seuraavalla oksalla? Vaikeudet ja ongelmat ovat opettajia meille ja ah`niin kummallisesti ilmestyy myös auttajia,muodossa tai toisessa. Se voi olla kirja,artikkeli,kurssi,toinen pidemmälle edistynyt ihminen,tai oma intuitiivinen oivallus. Vähitellen alamme aavistella ettemme ole yksin,miten on mahdollista tämä tapahtuma ketju josta sain apua? Seuraavaksi alamme aavistella Oppaiden,Enkeleiden olemassaoloa ja mikä voima tätä kaikkea ohjailee??
Mestarimme Jeeaus Kristus sanoi Opetuslapsilleen;Minä olen tie totuus ja elämä,minä olen maailman valkeus,vain minun kauttani! Minä ja Isä olemme yhtä! Todellakin hän tuli näyttämään tien omalla elämällään ja opetuksilla,kertomaan totuuden esimerkiksi yhteydestä,ykseydestä ja suuresta Rakkaudesta, anteeksi annosta,siinä yhteydessä kaikki on mahdollista myös meille!! Hänet Jumalan lähetti tuli tänne maailmaan ilman syntiä,(karmaa) Hänen ei tarvinnut tulla oppimaan tänne uudelleen,Hän nousi kolmantena päivänä kuolleista oltuaan fyysisessä ruumiissa kuten mekin ja näyttäytyi Opetuslapsille henki ruumiissa todistaen,kuolemaa ei ole! Tämä on se lunastus,jonka olemme käsittäneet ja tulkinneet hieman väärin. Meidän on tehtävä työtä ja opittava elämä,elämältä,tultava yhä uudelleen tähän maa-elämään. Meitä Rakastetaan,autetaan,jopa kunnioitetaan,hyväksyen sellaisina kuin olemme,olemmehan tekemässä rankkaa työtä täällä maa-elämässä.
Jumalallinen meissä on se korkeampi itse,se tosi olemus,eli Minä olen,joka on kuolematon,asustaen kuolevaisessa fyysisessä kehossa,joka on kertakäyttöinen kullekkin maa-elämälle. Siitä on pidettävä hyvää huolta matkallamme, mutta ei takerruttava. Samoin hoitoomme annettu omaisuus on hoidettava hyvin,mutta ei takertuen siihen. Luen useinkin rukousteni päätteeksi; Minä olen terve,nuorrun,minä olen Mestari,voin kanssa luoda yhdessä Luojani kanssa uutta parempaa maailmaa,uutta taivasta ja maata.Minä olen yhtä Jumalan kanssa,joten olen Ikuinen! Tuo muistuttaa mielestäni konkreettiseti fyysisessä olemuksessani olevasta Jumalallisesta,miellän sen kuin mikrosiruksi tässä aparaatissa,eli fyysisessä kehossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti