Kivikansan kainalossa

Kuiskauksia Keijumetsien uumenista Osa 3

Vieraskynästä, Valoa Rakkaudella

Kertomukset kivikansasta voivat olla hyvinkin tuttuja teille Ailan blogin lukijoille. Tai sitten eivät. Niin tai näin, luulen että pieni keijunhenkäys tuulikelloja kilisyttämässä ja asiasta muistuttamassa, tekee meille kaikille hyvää.

Olen tutustunut kivikansaan pikkuhiljaa vuosien mittaan. Alusta asti kivet ovat tuntuneet voimallisilta ja kiehtovilta ystäviltä. Aika ajoin kivikansa tuntuu hellästi huomauttavan, että "kuulehan tyttöseni, valjastapas voimamme taas käyttöösi". Ja aina siinä vaiheessa elämään tulee yksi tai useampi uusi kivi.  Nytkin tuntuu kuin yksi sykli elämästäni kivikansan parissa olisi päättynyt, ja uusi voimallisempi alkanut.

Ensimmäinen kiveni oli kaulakoruna kannettava kirkas vuorikristalli ja se kulkee yhä mukanani lähes päivittäin. Sen sanotaan olevan mestariparantaja, samalla kun se puhdistaa ja kirkastaa mielen. Ajattelen sen suojelevan minua, parantavan henkisesti ja fyysisesti pienet ja suuret kolhut. Ajattelen sen antavan minulle voimaa ja selkeyttä arjessa toimimiseen. Joskus nukahdan vuorikristalli otsallani antaen sen puhdistaa huonot energiat sekä kehostani että mielestäni.

Lilan ametistin sujautan joskus taskuuni hankalia päiviä rauhoittamaan ja hävittämään säteilyllään ympäristön negatiivista energiaa. Illalla saatan rauhoittua meditatiivisen musiikin ja otsachakralla lepäävän ametistin tai ruusukvartsin avulla. Vaaleanpunaista ruusukvartsia ja vihreää aventuriinia käytän hoitamaan ja avaamaan sydänchakraani. (Mainittakoon myös kuinka mainio paikka rintaliivit ovatkaan kivien kantamiseksi sydämen lähellä, jossa ne vaikuttavat parhaiten juuri sydänchakraan!) Stressi, turhat surut ja murheet tuntuvat häviävän kivien sisään ja muuntautuvan siellä toisenlaiseksi energiaksi. Keltainen sitriini on varsinainen ilokivi, ja sitä pidän monesti lasisen vesikannun vieressä. Näin saan juoda päivittän "ilovettä".

Luin äskettäin, että ennen muinoin vihreän aventuriinin uskottiin kutsuvan Onnetarta raha-asioiden suhteen. Eikä ole pitkäkään aika kun minulle kerrottiin ulko-oven lähettyville sijoitetun karneolin antavan vaurautta taloon. Nyt minullakin roikkuu eteisen välioven naulassa seuraavanlainen koriste: Itse tehdyn enkelin sekä kaupan silkkikukkien seurana roikkuu ohuessa metallilangassa muutama oranssin punainen karneoli, keltaisia sitriinin paloja iloa tuomassa ja perheen rakkaus-suhteita hoitamassa sekä vihreää aventuriinia että vaaleanpunaista ruusukvartsia. Muutaman vuorikristallinkin sujautin sekaan energioita puhdistamaan. Näillä toimilla en lottovoittoa odota, mutta uskon arkisesti jääkaapissa riittävän ruokaa, katon pysyvän pään päällä ja laskujen tulevan maksetuksi. Puhumattakaan siitä, että rakkaus,onni ja ilo pysyvät luonamme!

Keijumetsiin rakastuneena löysin unakiitin. Unakiitin sanotaan auttavan löytämään yhteyden keijuihin ja luonnonhenkiin sekä herkistymään luonnolle. Mikä ihana kivi tähän kevään odotukseen! Se myös ohjaa kuuntelemaan sydäntä sekä vahvistaa intuitiota. Valtamerijaspis taas ui luokseni merenneitojen sylissä. Olen lukenut että "kiven kuvioissa voi nähdä suojelevat silmät tai muinaisia mereneläviä". Sen lisäksi kivi vahvistaa onnellisuutta, iloa ja harmoniaa. Meditointikiveksikin sitä suositellaan. Pinnan värikkäät kehä- ja pallokuviot (ympyrällä ei ole alkua eikä loppua) muistuttavat yhteydestämme kaikkiin ja kaikkeen, mitä on. Puhutaan myös tämän kiven eheyttävästä voimasta nykyiseen ja menneisiin elämiin.

Näillä sanoillani haluaisin luoda uskoa siihen, että kiviväen kanssa on helppo ystävystyä ja heidät voi ottaa rinnalleen arkea elämään. Riittää että on halua ja "mutu-tuntua". Kiven voi valita värin tai sen ominaisuuksien perusteella, mikä kenellekin on luontevin tapa. Aivan varmasti löytyy kivi enkeli-yhteyksien virittämiseen siinä missä hampaan kolotukseen tai unimaailman selkeyttämiseen. Ja väriskaala on kaikkea mitä vain voi kuvitella, ja vielä enemmänkin.

Itse olen viime aikoina lähetellyt pieniä kiviä ympäri kotimaata. Levittänyt näin keijukuiskauksina ikiaikaisia tiedonmuruja maailmalle. Nyt työn alla on pieniä amuletteja, joissa jokaisella kivellä ja kivien määrällä on oma tarkoituksensa. Jokaisen amuletin muotoilen kantajalleen sopivaksi; kaula- tai rannekoruksi, salaiseksi tasku-amuletiksi, tyynyn alle, laukkuun, autoon tai ikkunaan ripustettavaksi. Valitsen yhteen amulettiin kiviä sielun ja mielen rauhaa edistämään, toiseen luovuuden vahvistamiseen ja kolmanteen kiviä hedelmällisyyteen ja naiseuden ylistykseen. Neljänteen amulettiin etsin kevyttä keijuenergiaa ja viidenteen entisten elämien muistamiseen tarkoitettuja näkykiviä. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Kuinka ihanalta se ajatus omissa keijunkorvissani kuulostaakaan... Toivottavasti myös saajat tuntevat sen kivikansan rakkauden ja lämmön, suuren voiman, jonka haluan valjastaa kanssaihmisteni käyttöön.


Rakkaudella
Valokeiju Edda

ps. Olen muutaman yönä nukkunut vuorikristalli ja ruusukvartsi tyynyni alla, ja aivan kuin kivet olisivat koodanneet sieluuni sisäistä tietoa kivikansasta. Kaikkiin uniini on liittynyt kiviä tavalla tai toisella, ja aivan kuin koko unen ajan joku olisi hiljaa taustalla puhua pulputtanut ja samalla kirjoittanut henkisellä kynällä selkärankaani tietoja ja ohjeita. Huimaavan ihanaa! Kiitos Kivikansa !!!