Olen jo aiemmin kertonut harrastavani aamuisin hiljentymistä (kirjassani Ihmeitä tapahtuu - luonnollisesti s. 32). Näin on jatkunut melko säännöllisesti, niin tänäkin aamuna. Yleensä minulla on siinä pieni matkaikoni, Äiti Maria ja kolme kynttilää luomassa rauhaa, hiljaisuutta. Tänään katseeni osui kuvaan, joka esittää Pyhää Naista kaukaa historiasta. Se alkoi vetää puoleensa siinä määrin, että laitoin vain sen hiljentymispöytääni (alttari) kynttilöiden keskelle. Pian alkoi nousta mieleeni, kuinka ihmeellisellä tavalla tuo Pyhä kuva on minulle tullut.
Oli vuosi -88, kun unessa ilmestyi postikorttikoossa punaiseen pukeutunut nainen, jolla oli molemmissa käsissä jotain. Oli sanomattakin selvää, että kuvassa oli joku Pyhä olento. Läksin muutaman päivän kuluttua Lintulan luostariin kyselemään, etsiskelemään näkemääni kuvaa ja tietoja hänestä. Nunna, joka minua palveli, tunnisti oitis kuvaukseni perusteella kenestä on kysymys. Hän otti hyllystä pienen ikonimaisen kuvan kertoen stoorin, joka henkilöön liittyy:
Tämä myöhemmin Pyhäksi julistettu nainen eli tosi rankan elämän tyrannimaisen miehen rinnalla.
Miehen kuoltua hän pääsi toteuttamaan kutsumustaan parantajana ja opettajana, niitä kuvaa voide vasemmassa ja risti oikeassa kädessä. Kuvassa on tekstit; Cida Ebri oikealla ja alldcibcia vasemmalla. (Tekstejä on vaikea nähdä edes suurennuslasin kanssa.)
Kuva oli presiis, mikä minulle unessa näytettiin, mutta olin vähän pettynyt sen pienuuteen, joka oli vain neljännes siitä unikuvastani. Ostin kuvan tietenkin ja niin se on kulkenut mukanani aina näkyvällä paikalla kotonani. Olen monet kerrat miettinyt ja ihmetellyt, miksihän vuosina 1996-98 tapahtui erikoisen paljon vastaavanlaisia näkyjä, unia, henkistä heräämistä, avautumista. Myöhemmin olen lukenut alan kirjallisuudesta, että juuri noina vuosina planeetallemme laskettiin uutta energiaa, niin äiti-maalle kuin kaikille sen eläville olennoille, ihmiset mukaan lukien. Tuohon on ainakin minun helppo uskoa, kun katselen päivä- ja unikirjamerkintöjäni noilta vuosilta.
Mainittakoon, että vuosina 1992-2001 toimin Kurssi-ja Lomakoti Honkaniemessä Heinävedellä, joka on 15 km Uudesta Valamosta, joten kävin aika usein ryhmien kanssa Luostareissa.
Tuli taas tunne, kuinka ihmeellisesti meitä kuljetetaan, niin silloin v. -88 kuin tänä aamuna 12.12.-14. On vain kuunneltava intuitiota, sisäistä ääntä pienissä ja suurissa asioissa, niin helppoa ja niin vaikeaa se on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti